Etusivulle

Maksin talo Kestilässä


Kuva rakennuksesta 1980-luvulta


Sisällys


Tietoja rakennuksesta ja rakennuspaikasta

Rakennus on rakennettu 1800-luvun alussa ja siirretty nykyiselle paikalleen 1850-luvun alkuvuosina. Alkuperainen sijaintipaikka on ollut lähempänä Siikajokea noin sata metriä nykyiselta paikalta.

Alkuaan rakennus on ollut savupirtti, mutta siirron jalkeen siihen on tehty savuhormillinen kiviuuni. Nykyisen - jo kolmannen - kiviuunin on tehnyt Heikki Mylly - Kariojan Heikki - 1930-luvulla. Rakennuksen pohjakerroksessa on pirtti, kaksi pienta kamaria ja keittio. Pirtin tunnistaa nokisista seinistä ja katosta sekä katossa olevasta lakeistorven reiästä entiseksi savupirtiksi.

Rakennukseen ei ole 1800-luvulla tehty suuria korjauksia. Kuitenkin 1850-luvulla tehty malkakatto on 1870-luvulla purettu ja tehty tilalle pärekatto, samoin oli silloin tehty uusi kiviuuni pahoin rapautuneen uunin tilalle.

Rakennus sijaitsee avoimella mäellä ja näin auringon paiste sekä tuulisella paikalla seiniin hakkaava sade jättivät jälkensä. Sadan vuoden iän täyttyessä rakennuksen hirret olivat jo olleet ulkopuolelta melko pahoin lahoneet, erityisesti eteläisellä ja läntisellä seinustalla. Korjaus oli tehty 1920-luvulla: Rakennukseen oli laitettu lautavuoraus, vesikatto oli uusittu, ikkuna-aukot suurennettu nykyisiin mittoihin ja tehty uudet ikkunat. Työn oli tehnyt isännän veli Juho Myllyoja, joka oli puuseppä ja työssä olivat olleet mukana Maksin pojat Antti ja Jooseppi.

Seuraava suurempi korjaus oli 1930-luvun puolivälissä. Tällöin rakennusta korotettiin ja siihen tehtiin toiseen kerrokseen kaksi huonetta. Vesikatto jouduttiin myös rakentamaan uudestaan. Vuonna 1939 tulipalo poltti pihassa olleen vanhan navettarakennuksen ja palo levisi myös asuinrakennuksen kattoon. Sammutuksen jälkeen oli katon korjaustyöt edessä. Sekä rakennuksen korottamisen että palon jälkeiset korjaustyöt teki Kariojan Heikki.

Rakennus on ollut vakinaisesti asuttuna vuoteen 1972 saakka, jonka jälkeen se on ollut vapaa-ajan asuntona.

Vaikka rakennus on ollut Kestilän kunnassa, Kestilän kylässä olevan Myllyojan tilan asuinrakennus, ei sitä ole kutsuttu tilan nimellä, vaan asuinpaikasta on käytetty nimiä Maksi, Maksin mäki tai Maksin kangas. Nämä nimet periytyvät paikalla asuneelta Maximus Maunonpoika Piippo -nimiseltä ruotusotamieheltä. Maximus Maunonpoika oli syntynyt 1743 ja hän oli neljännen polven ruotusotamies. Rakennuksen ja asuinpaikan nimeksi on jäänyt 1700-luvulta alkaen käytetty Maksi, sillä Myllyojan tila on muodostettu vasta isojaossa 1800-luvulla.


Takaisin alkuun

Pirtin vanhat esineet

Vanhimpia esineitä ovat kankaankudonnassa käytetyt sukkulat, joista vanhimmat on tehty 1700-luvun lopulla.

Isäni mummu, Elsa Lamminaho oli 1900-luvun alussa kertonut isälleni pirtin pöydän olevan saman kuin heidän muuttaessaan Maksille 1840-luvulla. Tänään - vuosisata myöhemmin - pöytä on edelleen sama.

Sivulle aukeava sohva ja salalokerolla varustettu piironki ovat vanhan Päiväröisen - poliisi ja myös puuseppä - vuonna 1885 valmistamia.

Seinällä olevan ryijyn on tätini Eeva Myllyoja kutonut 1920-luvulla.

Talossa on tarvittu monenlaista työkalua ja välinettä; tässä muutama esimerkki Maksin yli 200-vuotisen historian aikana kertyneistä, vielä tallessaolevista esineistä aihepiireittäin: ruokatalous , vaatteiden valmistus ja puutyöt.

Kuvassa alla tuohiesineitä, mukana vanha paripuoli virsu, jonka tätini Eeva Myllyoja kertoi olevan peräisin setänsä Juhon hänelle tekemästä virsuparista 1920-luvulta.


Takaisin alkuun

Talossa asuneet suvut

1700 luvulla talossa on asunut Piipon suku: viisi polvea ruotusotamiehiä - tai itseasiassa vain heidän perheensä - miehet kaatuivat sodassa tai kuolivat kulkutauteihin sotaretkillään. Maximuksen isänisä Olavi, ruotusotamies hänkin, eli kuitenkin 79 vuoden ikään ja kuoli vuonna 1761. Vuoden 1810 - 1817 rippikirjassa on Myllyojan isännäksi merkitty Samuli Maksinmäki, joka oli talon viimeinen Piipon sukuun kuuluva omistaja.

Vuosina 1818 - 1826 talon omisti Olavi Paulinpoika Taipaleenmäki s.1774, vaimo Maria Heikintytär Pildo s.1776

Noin vuonna 1826 talo siirtyi Yrjö Leinoselle, s.1785, I vaimo Maria Antintytär Kesti, s. 1792 , k. 1833, II vaimo Maria Erkintytär Suorsa, s. 1792

Vuodesta 1849 talon ovat omistaneet Heikki Heikinpoika Suorsan jälkeläiset joiden sukunimi on tuolloisen käytännön mukaisesti muuttunut tilan nimen mukaan Myllyojaksi.


Yhteystiedot

Mail
matti@maksinharju.fi

Takaisin alkuun

Tarkistettu
14.04.2011 MM